lauantai 11. toukokuuta 2013

Mustasukkainen mustikkanaama


Sadepäivät on niitä päivä, kun mie vaan oon. Teen asiat fiiliksen mukaan ja jätän tekemättä kaiken suunnitellun, kuten äitienpäiväkorttitarvikkeet, jonka takia minun pitää nyt jostaki semmoset keksiä kumminki. Sadepäivät on niitä päiviä, kun huvittaisi tehä kauheasti, mutta jumittuu koneelle puhumaan kummallisiin ryhmäkeskusteluihin, kunnes kaikki hiljenee ja päätät siivota vessan laatikon kaikista niistä vaaleanpunasista lettinauhoista ja pinneistä, joita oot ehkä joskus pienenä käyttäny tuntien olosi prinsessaksi. Sadepäivät on niitä päiviä, kun mie puen mustat sukat jalkaan ja olen mustasukkanen kirjaimellisesti, vaikka voisin kuvitella olevani myös sen toisessa merkityksessäkin - tai ehkä se on vain kateutta, joka lopulta päättyy onnelliseen loppuun. Tai mistä sitä tietää, onnellinen loppuhan voi olla ihan erilainen, mitä nyt kuvittelen.

Tai sitä minun päivän piti olla, kunnes löysin itseni varastosta vihdoin haettu kevät-/kesätakki päällä ensin seisoskelemasta Rinteenkulmasta turhan kauan aikaa (Äiti + kukkakauppa = ei mitään nopeaa toimintaa), jonka jälkeen sitten Wingstonista syömästä ja Cittarista ruokaostoksilta, koska huomenna meiän lähisuku tullee meille syömään äitienpäivää juhlistamaan! Sen takia minun pitäs pikku hiljaa alkaa vääntämään mudcakea ja sneakysti Äitillekki äitienpäiväkorttia olemattomista korttitarvikkeista. Mitä suunnitelmia teillä on muuten huomiselle? Ite oon ihan hämilläni, kun tänä vuonna ei mennäkkään Pohjanhoviin syömään, niinku ollaan aina ennen tehty. No, vähän perinteiden rikkomista välillä! :)

Makian ja ei mitään terveysohjeita noudattavan mustikkasmoothien - tai oikeestaan pirtelön - saat myös sieki muuten pullautettua tämmösellä ehkä maailman yksinkertasimmalla ja vapaimmasti tulkittavalla ohjeella:


3 kommenttia:

  1. ei meiän ryhmäkeskustelu ainakaa oo kummallinen :3 paitsi aamulla ku heräsin siihe et sinne tykitti viestejä mutta ei muuten :----D
    -oona

    VastaaPoista