sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Isänpäivänä ei kuulu olla loskasää


Vaikka heräsinkin tänään yksin, olin isänpäiväfiiliksissä heti aamusta lähtien. Vaikka olinkin yksin, tein itselleni kerrankin hyvää aamupalaa - todella köyhiä ritareita - joiden syömisen jälkeen aloin leipomaan bravuuriani - sitä paljon puhuttua mudcakea. Mudcaken mennessä uuniin siivosin keittiön ja imuroin talon muutenkin, että minua ei vois varmasti moittia epäsiisteydestä vanhempien ollessa pois. Ja ennen kuin he saapuivat, minä ja Lotta katsoimme Sinkkuelämää. Noin kolmen aikaan me lähdimme perinteisesti käymään papan haudalla viemässä sinivalkoisia kukkia ja kynttilän, sekä viemässä yleiselle kynttiläristille kaksi kynttilää, jotka mie ja Lotta laitettiin nätisti sohjolumeen. Isänpäivänä meillä on aina varma ruokapaikka - isän vanhempien koti - missä meitä oottikin valmis salaatti, käristys ja perunamuusi, sekä taivaallisen hyvä punajuuritsydeemi unohtamattakaan kinuskikakkua. Paljon puhetta ja päivittelyt sukulaisista. Se vain kuuluu isänpäivään, niinkuin se ahdistava olokin poikaystäväkyselyiden jälkeen (se, että olen kuusitoista ja ilman poikaystävää, ei tarkota, että olisin vanha piika, anteeksi vain). 

Kotona poropiirakkaa ja mudcakea. Hyvää isänpäivää vielä minunkin puolesta! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti