perjantai 25. huhtikuuta 2014

Ehkä sieluni vielä joskus laulaa


Oon viime aikoina vältelly kummasti tietokoneen avaamista. Oikeastaan se on tapahtunu huomaamattani ilman syytä, vaikka oon kuitenki tiedostanu sen, että saatan vaan pikasesti tsekata sähköpostin ja Facebookin, jonka jälkeen suljen hurisevan ystäväiseni ja teen jotain muuta. Samaan aikaan oon koukuttunu Nashvilleen, jonka pari päivää sitten digiboksia kaivellessani löysin - tänään ne vähäiset tallennetut jaksot sitten loppui ja oon hädissäni ja paniikissa ja epätoivosena ettiny lisää netistä, mutta koska en asu Amerikassa, en nää kyseistä sarjaa vähään aikaan, koska Ruutu+ ei houkuttele (vaikka kuinka olisi ilmainen 30 päivän kokeilu, maksulliset jutut tuntuu pahalta - olenhan pihi ihminen!).

Muutaman hassun päivän sisällä on myös sattunu ja tapahtunu kaikkea. Partioviikon kunniaksi oon piettäny aamunavauksen meiän koululla ja keskiviikkona oli Yrjönpäivä ja siihen kuuluva juhla, jossa sain ensimmäisen ansiomerkkini (oon onnellisempi ko onnellinen siitä!). Torstaina näin ekaa kertaa minun ens kesän rippilapset ja samalla soitin vähän Adelea uruilla, mikä oli niin siistiä, että en ymmärrä. Kaiken spesiaalin keskellä oon myös viettäny spesiaalin koulupäivän valvomalla kuvislinjan pääsykokeita tänään ja sitten vielä nauttimalla omasta kuviksen tunnistani, vaikka sattuneesta syystä en erityisemmin nauti kyseisestä kurssista. Suuresti nautin kuitenki livemusiikista, jota olin kuuntelemassa Eevin kanssa nyt illalla Simerockin bändikisassa.

Tällä hetkellä rehellisesti sanottuna ehkä vähän itkettää, eikä se johdu siitä, että mulla ei huomenna todennäkösesti oo ääntä, kun me mennään partiohuivit kaulassa laulamaan vanhainkotiin tai siitä, että stressaan ens viikon tiistaina olevaa Scout Imitziä sikana (koska kukapa muukaan tässä yrittää sitä järjestää ko mie?). Vaikka kaikki onkin okei, joskus vaan tuntuu tältä ja ehkä siitä pitäis kirjottaa. Sais ainaki hyvän itkulaulun aikaseksi, jos vaikka vihdoin jaksais tehä jotain fiksua.

ps. ehdinpäs perjantain puolella vielä, jes!

4 kommenttia: