Eilen lähin meillä välillä asustelevan varusmiehen (näette herran kauniin poseerauksen ensimmäisessä kuvassa) turistioppaaksi Joulupukin pajakylään, vaikka olin kyllä yhtä hukassa siellä ko seki (kuka nyt oikeasti tietää oman kotikaupunkinsa turistikohteista mitään?) ja sen takia minua luultiin kans ulkopaikkakuntalaiseksi siellä. Suunnattomassa monessa lahjatavara-/matkamuistoliikkeessä pyörähtelyn jälkeen lähettiin auringonpaisteessa kotia kohti. Illalla vielä kävästiin nuortenillassa, missä minun ja Lidian Kirkko 2020 -seminaariin lähdön takia käsiteltiin kirkon hallintoon liittyviä juttuja pienellä porukalla. Samalla saatiin myös kuulla vastaavassa jutussa aikasemmin mukana olleen muistelmia sieltä ja jotenki into lähtemiseen kasvo entisestään! :)
Tänään ollaan pitkien yöunien jälkeen lähetty shoppailemaan ilmeisestikin hyvin tuloksin, koska molemmat löysi jotain mukaansa. Matkalla kävästiin myös ostamassa kaupasta jotain hyvää mukaan ja päivän paras hetki oli, ko istu sohvalla kaiken sen kanssa, mitä nainen tarttee: suklaan ja kahvin. Seuraavaksi luvassa on leffaa, sipsuu ja dipsuu, kunhan irtaudutaan pianosta (ostin muuten taas uuen nuottikirjan!) ja päästään yhteisymmärrykseen siitä, onko se se, missä hyvissä lauluissa lauletaan mukana vai se, missä nainen ei ymmärrä, että kaapin ovelle mahtuu kaksi.
Huomenna ois vuorossa elämäni viiminen isoskoulutuskerta. Kaks vuotta on menny hurjan nopeasti ja tuntuu hullulta, että ens kesänä mie oon se isonen, joka on kertomassa tärkeistä asioista, leikkimässä uusia leikkejä ja mukana hauskoissa sketseissä. Ehkä mie oon vihdoin valmis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti