Muutama päivä sitten leivoin elämäni ekaa kertaa brownieita. Elämässäni on lisää uusia ihania ihmisiä, joiden kanssa oon yhteyksissä päivittäin. Rosa Liksom kävi meiän koululla tänään vierailemassa ja täytyy kyllä sanoa, että ihailen sitä naista. Söin äsken kesän ekat mansikat ja vaikkei ne kamalasti maistunukkaan miltään, oon ihan varma, että tää kevät vaihtuu kohta mitä työntäyteisimpään kesään. Oon puuduttanut pyllyäni moneen otteeseen tällä viikolla ja vältelly meiän koulun teemapäiviä - huomenna teen poikkeuksen, onhan sentään luokkien taisto. Laulaminen on vallannu minun elämästä taas ison osan ja suurimpana syynä siihen on ehkä unilaulujen laulaminen ihmisille - eilen en ehtinyt ja sehän oli varsin kamalaa. Mulla on ollu myös tänään kasa partiohommia tehtävinä ens viikon partiotaitokisoja varten, jossa oon yhtenä rastipäälliköistä. Viime viikonlopun Kirkko 2020 -seminaarin järjestäjien virallinen videokin on vihdoin saapunut sosiaalisen median ihmeelliseen maailmaan ja pääset siihen tästä klikkaamalla. Niin paljon sanottavaa, niin vähän sanoja, millä se sanoa (ja aika tahtoo valua käsistäni aina). Ehkä mulla on kaiken tämän lisäksi vielä vähän perhosiakin mahassani, jos tiiätte mitä tarkotan? :)
Kärsikää näistä browniekuvista (ne oli suussasulavan taivaallisia). Mie meen soittamaan pianoa ja laulan sitten vielä suihkussa. Varsinaiset treenit siis tiedossa.
ps. ne on tuplasuklaisia. siis oli - me syötiin ne jo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti