Keskiviikkona idea tarvitsi kukkia. Roosan hälyttäminen vartin varotusajalla toimi onnistuneesti ja saman tytön kanssa jatkettiin vielä perjantainakin kuvaamista, mutta päättötyökuvien kanssa. Viikko on ollu muuten henkisesti raastava, vaikka onhan siihen kuulunu palkitsevia hetkiäkin niinko eilinen elämysriparin konfirmaatiopäivä ja sen seuraama juhlakierros, minkä jälkeen läsähin onnellisena, mutta väsyneenä sänkyyn jalat rakoilla, ja nukahin ihan huomaamattani niin, että äiti on minut sitte peitelly. Tällä hetkellä stressaa koeviikko, koska jotenki tuntuu, että nyt on niin paljon kaikkea, vaikka oikeasti ei oo niin kamalasti mitään. Onneksi elämä helpottaa yleensä sillon, kun saa ruokaa ja minun sunnuntaiaamupala on kohta valmis. Sitten alkaa ankara psykologian opiskelu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti