Eilen yritin vielä hetken sinnitellä ja pitää silmiä auki, että saisin kirjoteltua jotaki. "Anna, et oo postannu pitkään aikaan taas!" Niimpä. Oon vähän sairastellu, missannu sen takia ruottin kokeen ja tehny kouluhommia yömyöhään. Jotenki tuntuu, että konekki on auennu vaan koulujuttujen takia ja oon saanu kaiken aikaseksi vasta viime tipalla. Illat oon istunu pitkään autokoulun teoriatunneilla. Jotenkin tuntuu silti, etten oo tehny mitään, vaikka nukkumaanmeno venyy aina, kun tekemistä on niin paljon, ja sitten herään aamulla ihan väsyneenä (tai vapaapäivänä siihen, että joku hyppää päälle ja kutittaa kesken unien). Kuvaamisesta on tullu jotenki niin merkitsevää, että ennen olisin ottanu ihanista vaaleanpunasista tulppaaneista kuvan, mitkä meiän olkkarin pöydällä oli, mutta nyt ne on kuihtunu - vähän niinko Erik, jonka unohin huoneeseen. Oon huono kasvienhoitaja. Onneksi lehdet on kuitenkin tärkeimmät.
Viikonloppuna kuitenkin on leikitty kampaamoleikkejä, syöty näköjään vuosittaista tortillaa vaihtuvassa seurassa ja käyty hurulla Rovaniemen yössä useamman tunnin kanssa. Katsottu sitä, miten kaunis maailma on ja hidaskävelty hotellin portaissa, että saadaan hauska video. Joidenkin ihmisten olemassaolosta on tullu helpompaa ja toisten ei. Oon muistanu, miten hyvää pirtelö on ja hämmästelly donitsijäätelön olemassaoloa Kauppayhtiöllä. Oleellisena osana viime päiviin on myös kuulunu se, että opettelen elämään taas nelisilmäisenä rillikiiturina. Taivaslaulu oli kuitenkin kaunis ja niin tulee olemaan myös leffa, mitä Eevin kanssa illalla aiotaan kattoa. Laatulauantai parhaimmillaan, kunhan saan ensin opiskeltua vähän vikoja kokeita varten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti